Lattiat ovat tärkeitä, koska ne tarjoavat paitsi toiminnallisuutta ja suojaa myös esteettisen ja viihtyisän osan asuintilasta. Selkein lattioiden jako eri tyyppeihin saadaan, kun otetaan samanaikaisesti huomioon lattioiden valmistustapa sekä valmistuksessa käytettävien materiaalien lajit ja muodot. Näin saadaan seuraava jako: kiviset lattiat (katukiveykset), tasoitteet (pinnoitteet), keraamisista laatoista tehdyt lattiat, pienlaattalattiat, suurlaattalattiat, puulattiat ja korkkilattiat, päällysnauhalattiat sekä lastalla levitettävistä keinomateriaaleista tehdyt lattiat.
Lattioiden vaatimukset kestävyyden ja kosteudensuojan suhteen
DIN 1100:ssa on esitetty kovabetonipinnoitteille vähimmäisvaatimukset puristuslujuuden, taivutuksen vetolujuuden sekä kulutuskestävyyden osalta. Näitä arvoja voidaan yleensä pitää vaatimuksina, joiden tulee täyttyä teollisuusrakennusten raskaasti kuormitetuissa lattioissa. DIN 272:ssä on esitetty kivipuun (ksyloliitin) vähimmäisarvot, jotka voivat päteä myös teollisuusrakennusten kevyesti kuormitetuissa lattioissa sekä asuin- ja liikerakennusten lattioissa.
Kuva 1 - Lattian vesieristys
Lattioita koskevat lämmön- ja ääneneristysvaatimukset
Lämmöneristys ei riipu yksinomaan lattiasta, vaan koko välipohjarakenteen järjestelmästä. Merkitystä on kuitenkin sillä, missä määrin lattia voi ottaa lämpöä pois sen päällä seisovilta tai sillä liikkuvilta ihmisiltä. Myös ääneneristyksen kannalta koko välipohjarakennejärjestelmä on ratkaisevan tärkeä. Tällöin lattialla on huomattavasti suurempi vaikutus – erityisesti jos se on toteutettu kelluvana pintalaattana tai kelluvana puulattiana.
Kuva 2 - Lattian ääneneristys
Lattioiden palosuojausta koskevat vaatimukset
Lähellä tulisijoja sijaitsevien lattioiden sekä jyrkkien kattojen alla olevien lattioiden, ja usein myös työpajoissa ja verstashalleissa, on vaadittava olevan paloa eristäviä tai palonkestäviä. Tarkempia tietoja DIN 4102.
Lattioiden sähkönjohtavuusvaatimukset
Ihmisen organismille vaara koskettaessa jännitteisiä johtimia on suhteellisen suuri jo matalajännitealueella aina 250 volttiin asti. Vaara kasvaa, jos alusta, jolla ihminen seisoo, johtaa paremmin. Saksan sähköteknisen seuran (VDE) määräysten mukaan jokainen alusta, jonka resistanssi on pienempi kuin 7730 ohmia, on vaarallinen. Tämä koskee erityisesti kosteita ja märkiä alustoja.
Pinnoitteet (vaipat)
Tärkeimpiin pinnoitteisiin kuuluvat: terrazzo-lattiat, betonipinnoitteet, savipinnoitteet, mosaiikkilattiat, kipsipinnoitteet, ksiloliittilattiat, savipinnoitteet ja asfalttipinnoitteet.
- Terazzolattiat: Terazzolattiat ovat kestäviä, vedenpitäviä eivätkä pölyä. DIN 1965 Tekniset määräykset verhousten ja keramiikkatöiden valmistuksesta sisältävät tarkempia tietoja sekä terazzon kiviaineksen raekoostumuksesta että valmistustavasta.
- Betonipäällysteet: DIN 1965 sisältää tarkempia tietoja tavallisista betoni- (aiemmin sementti-) päällysteistä, ja DIN 1100 kovabetonipäällysteistä. Viime aikoina valmistetaan myös kevyestä betonista – samoin kuin kevyistä huokoisista runkoaineista sekä vaahtobetonista – tehtyjä päällysteitä, joita käytetään erityisesti alustana lastalla levitettäville keinomateriaalipinnoitteille.
- Savipinnoitteet: Ne valmistetaan murskatuista tiilistä, joissa sideaineena käytetään kalkki-, sementti- tai magnesiittisidettä. Ne johtavat lämpöä heikommin kuin betonipinnoitteet.
- Mosaiikkilattiat: Mosaiikkilattiat ovat kaunein ja arvokkain päällystetyyppi, jonka valmistuksessa käytetään marmoria, poltetun saven paloja, sameaa lasia tai keramiikkaa. Koska tämäntyyppinen lattia vaatii valmistajalta paljon taipumusta taiteelliseen tajuun, vain hyvin harvat työpajat valmistavat sitä.
- Kipsipinnoitteet: Kipsipinnoitteet ovat paloa hidastavia. Niiden valmistustapa on esitetty DIN 1965:ssä. Ne valmistetaan useimmiten voimakkaasti poltetusta pinnoitekipsistä joko yksikerroksisina hiekan päälle tai kaksikerroksisina kuivapinnoitteina. Kipsipinnoitteissa käytetään myös luonnonanhydriittiä.
- Kivipuulattiat: Kivipuulattioiden (ksyloliitin) ominaisuudet ja valmistustapa on standardoitu DIN 272 -määräyksillä. Ne jaetaan yksikerroksisiin teollisuus- eli tiivistettyihin lattioihin, kaksikerroksisiin kivipuulattioihin asuin- ja liiketiloja varten sekä yksikerroksisiin alustoihin parketteja, nauhapäällysteitä jne. varten.
- Savitiivisteet: Tarkempia tietoja savitiivisteistä – erityisesti viljavarastoille, maatalousvarastoille jne. – sisältää DIN 1965.
- Asfalttipäällysteet: Valetusta asfaltista tehtyjä päällysteitä käytetään sekä lattian välittömän yläkulutuspinnan tekemiseen että parketin alusrakenteisiin, nauhapäällysteisiin, lastalla levitettävistä keinomateriaaleista tehtyihin päällysteisiin jne. Ne eivät pölyä, ne eivät läpäise vettä, ne ovat joustavia, ja ennen kaikkea niillä voidaan kävellä heti valmistuksen jälkeen.
Kuva 3 - Puu-mosaiikki
Keraamiset lattiat
Keraamiset lattiat valmistetaan keraamisista laatoista. Niiden kestoikä on käytännössä rajaton, ne on helppo pitää puhtaina, eivätkä ne muodosta pölyä. Lisätietoja varten katso DIN 1965.
Kuva 4 - Keraamiset laatat marmorijäljitelmänä
Kuva 5 - Erilaisia keraamisten laattojen kuvioita
Pienlaattalattiat
Pienlaattojen lattiat (pinta-ala noin 0,25 m2) valmistetaan luonnonkivestä, betonista, klinkkeristä, lasista, teräksestä, kivipuusta ja asfaltista valmistetuista laatoista, ja ne asennetaan yleensä sementtilaastiin. Keinotekoisista materiaaleista (keinohartsista, bitumista ja asbestista) valmistetut laatat kiinnitetään liimaamalla. Ominaisuuksiltaan ne vastaavat samoista raaka-aineista ja samoista materiaaleista valmistettuja päällysteitä.
Kuva 6 - Mosaiikki pienistä laatoista
Suurlaattalattiat
Suurikokoisten levyjen lattioihin – teräksisten ja kevyiden metallien uritettuja levyjä lukuun ottamatta – tulevat ensisijaisesti kyseeseen kovalevyt puukuiduista, jotka kiinnitetään asennettaessa pääosin kylmillä liimoilla. Niillä on samankaltaiset ominaisuudet kuin nauhaverhouksilla, ja niitä käytetään samoihin tarkoituksiin.
Puulattiat ja korkkilattiat
Puulattia kuuluu vanhimpiin ja – matto- ja korkkilattioita lukuun ottamatta – on jalkojen kannalta lämpimin lattia. Tähän luetaan: lankkulattiat lattiankuosista, sauva-parketti ja laattaparketti, parkettipalkeista tehty lattia sekä mosaiikkiparketti.
Oikein asennetut parkettilattiat tarjoavat useimmiten myös hyvän askelääni-eristyksen. Laudaparketti- ja mosaiikkilattia ovat parketin uusia tyyppejä. Hoidon helpottamiseksi parketti on viime aikoina sinetöity keinohartseilla. Korkkilattiat ovat hyvin lämpimiä jaloille, eristävät ääntä eivätkä läpäise vettä. Liimaamiseen käytetään erikoisliimoja.
Kuva 7 - Parketin asentaminen
Listalattiat
Tärkeimpiä vuorauksia nauhoissa pidetään:
- Painettujen villahuopalautojen lattiat (balatum ja stragula)
- Matot, jotka on valmistettu kudoksista, jotka muistuttavat mattoja
- Linoleumilattiat
- Kumilattiat
- Kankaankaltaisista keinomateriaaleista valmistetut lattiat (igelit)
- Lattiat polyvinyylikloridilevyistä ja -nauhoista (gutasin ja mipolan)
Kun ensimmäiset kaksi mainittua päällystettä vain levitetään ja pingotetaan ainoastaan reunoilta, kaikki muut nauhapäällysteet valmistetaan liimaamalla nauhoja yhteen. Nämä päällysteet erottuvat osien vähäisen määränsä ansiosta sekä – mattoa muistuttavia lukuun ottamatta – siitä, ettei niissä ole pölyä, että ne ovat helposti pestäviä ja että ne ovat enemmän tai vähemmän joustavia.
Kuva 8 - Linoleumipäällyste laminaatin jäljitelmänä
Lattiat, jotka valmistetaan lastalla levitettävistä keinomateriaaleista
Lastaamalla levitettävät keinomateriaalimassat ovat keinohartsien (pääasiassa polyvinyyliasetaattien) ja lisäaineiden seoksia. Pinnoitteet tehdään tasaisille ja sileille alustoille vähintään kolmessa lastalla levitettävässä kerroksessa. Ilmakuivauksen jälkeen 28 päivän kuluttua niiden paksuuden tulisi olla vähintään 2 mm. Alle 2 mm paksut kerrokset eivät enää ole pinnoitteita, vaan päällysteitä tai pinnoituksia.