Tärkeä varoitus: Tämä on historiallinen arkistoteksti, ei nykyaikainen suunnittelu-, rakenne- tai turvallisuusohje. Mittojen, merkintöjen, työkalun valmistuksen, voimien ja kuormien kuvaukset eivät korvaa voimassa olevia standardeja, laskelmia, teknistä dokumentaatiota tai pätevän asiantuntijan työtä.
Tämä teksti ei ole osa Savo Kusićin nykyistä tarjousta, joka keskittyy ikkunoihin, oviin ja niihin liittyviin ratkaisuihin.
Tekninen alkukurssi
Tämä blogi on ensisijaisesti tarkoitettu ei-asiantuntijoille, joten yritämme välttää syvällisiä teoreettisia pohdintoja ja annamme käytännön neuvoja ja soveltuvia ratkaisuja. On kuitenkin joitakin tietoja, joita ei voida välttää, vaikka ne kuuluvatkin teoreettisiin teknisiin tieteisiin. Varsinkin siksi, että ne liittyvät läheisesti käytäntöön ja niillä on suuri merkitys. Yksinkertaisesti he rakentavat teknisten tieteiden “alkeiskoulua”. Niistä mittaus on tärkein, ja termi “geometri” tulee täältä (tarkoittaa asiantuntijaa, joka osaa mitata tarkasti maan pinnan).
Lukija kohtaa toistuvasti varoituksen:
kolmimitat,
leikkaa kerran!
Oikea ja onnistunut työ ilman edellisen säännön soveltamista voi tapahtua vain sattumalta.
Tarkan mittauksen perusedellytys on hyvä tuntemus mittauslaitteesta, sen sopivimmasta valinnasta ja sovelluksesta, jos sellainen on, tai sen asianmukainen korvaaminen toisella (kuva 1).
SLIKA 1
Pienempien pituuksien mittaamiseen käytetään useimmiten kokoontaitettavaa mittaria (kuva 1a). It is made of wood or metal. Mittattaessa suurempia, pidempiä materiaaleja, mittaus on suoritettava huolellisesti, koska mittarin tiettyjen osien riittämätön tasoitus (aukeneminen) johtaa lyhyempään mittaukseen.
Mittarin muunneltu muoto on teräksinen mittanauha (kuva 1b). Sen etuna on, että toinen pää on taivutettu 90° kulmaan, joten se voidaan kiinnittää mitatun osan päähän ja siten vain yksi henkilö voi mitata 1-2 metran pituudet.
Tarkempia mittauksia varten meidän on käytettävä jarrusatulaa (kuva 1c). Sillä voidaan mitata ulkoisia, sisäisiä ja syvyysmittauksia useisiin desimetreihin asti. Nonier (liikkuva asteikko) antaa hänelle mahdollisuuden mitata millimetrin kymmenesosien tarkkuudella. It has nine major millimeter divisions. Noonin nollajaossa luetaan kokonaisia millimetrejä ja kohdasta, jossa nounin jaot yhtyvät (tai ovat lähimpänä) yhden millimetrin jaon kanssa, vastaavat millimetrin kymmenesosat.
A mikrometriä käytetään erittäin tarkkoihin mittauksiin (kuva 1d). We place the object we want to measure between the hard jaws of the measuring probes of the micrometer and turn the micrometer drum until the measuring probes lightly press against the surface of the object. Sitten karan lineaarisesta jaosta luetaan (vielä näkyvissä) millimetrien arvot ja noniessa millimetrin sadasosat.
Lähes yhtä tärkeitä kuin mittauslaitteet ovat myös kiinnitykseen tai ohjaukseen käytettävät instrumentit (kuva 2). Näistä tärkein on kulma - silmänräpäys (kuva 2e). Tämä instrumentti on L-kirjaimen muotoinen, eli pystysuora osa on kiinnitetty alustaan suorassa kulmassa. Ajoittain on tarpeen tarkistaa oikean kulman tarkkuus. Se on valmistettu sekä puusta että metallista. Sen pohja on leveämpi ja se on sijoitettu mitattavan kohteen reunan viivaimeksi.
SLIKA 2
Säädettävä astemittari, kaltevuuden mittaamiseen ja kulman säätöön käytettävä instrumentti (kuva 2f) on myös tärkeä työkalu. Sen avulla voidaan lähettää “kulmia”, ja tämän instrumentin viereen sijoitetulla astelevyllä voidaan mitata kulma-arvoja. The tip of the tongue of this instrument is precisely machined at an angle of 45 degrees, so it can easily adjust the most used half of the right angle. Sitä voidaan käyttää myös syvyyden ja leveyden mittaamiseen.
The metal “six” (picture 1g) scaler is used for accurate measurement of length, which has the advantage that the fixed length can be applied several times. Tästä syystä sitä kutsutaan myös mittakaavakompassiksi. Kun pidempi mitta on jaettava useisiin pienempiin osiin, se on paras instrumentti.
Similar on kompassilähetin ulkoisten mittausten kiinnittämiseen (kuva 1h). Sisäisten mittojen mittaamiseen ja kiinnittämiseen, eli avaamista palvelee sama kompassi, vain täysin auki (kuva 1i). Rinnakkaisviivainta (kuva 2j) käytetään pituuksien mittaamiseen, levittämiseen ja merkitsemiseen. Kuten kulma, se voidaan kiinnittää työkappaleeseen. Vedmällä ulos ja kiinnittämällä kieleke haluttuun mittaan merkintänastalla, saadaan yhdensuuntainen viiva.
Lopuksi on erittäin tärkeää, että puu- tai muoviviivaimen lisäksi on teräksinen viivain (sitä ei voi esimerkiksi leikata veitsellä, koska viivain voi leikkautua), merkintäneula ja rei’itys metallin kanssa työskenneltäessä, eli Kirnerin toimesta.
Yhden mittaustyökalun tuotantokulku useilla sovelluksilla
Nämä ovat vain tärkeimmät mittauslaitteet, mutta jos ne ovat, meillä ei ole mittauslaitteiden puutteen vuoksi keskeneräisiä asioita. Jos meillä ei ole mahdollisuutta hankkia niin montaa mittauslaitetta, teemme yksinkertaisen ja edullisen yleismittaustyökalun, jolla voidaan suorittaa seitsemän mittausoperaatiota (kuva 3).
SLIKA 3
Meidän on hankittava yksi paksumpi astelevy 360° asti pleksilasista (selluloidista) ja yksi viivain samasta materiaalista. Alakulmasta alkaen -90° (270°) mittaa 45° molemmilta puolilta, minkä jälkeen tulee leikata segmentti mitatuilta sivuilta astelevyn keskelle. Tällä tavalla saadun leikkauksen keskelle kiinnitetään viivain, joka jakaa nyt kulman 90° kahteen yhtä suureen osaan ja tekee siitä sopivan kulman 45° mittaamiseen. Tee aiemmin astelevyn oikealle puolelle pieni leikkaus kulmassa 140°.
Valmistustoimintojen aikataulu on seuraava: 1. Leikkaamme neliöstä segmentin 2x45°. 2. Asetamme viivaimen reunan nollajaon puolelle niin, että se osuu astemittarin keskustaan. 3. Leikkasimme neliön koko pituudelta viivaimella. 4. Liimaamme viivaimen astelevyyn. 5. Leikkaamme osan 140°. 6. Porataan reikiä. 7. Teroita viivaimen päätä kohtaan 15°.
Teroitamme viivaimen päätä suuremmilla useiden senttimetrien arvoilla 15° kulmassa. Leikkaamme keskiosan kiilan muodossa ja toiselle puolelle teemme millimetrijaon halkaisijan mittaamiseksi. Tai poran halkaisijan säätämiseksi poraamme viivaimeen reikiä (esim. 2,3,4,5 mm jne.). Viivaimen reuna, joka on senttimetrijaon alun puolella, tulee sijoittaa astelevyn keskelle. Leikkauskohdasta 45° astelevystä leikataan osa pois niin, että leikkausviiva osuu koko viivaimen jakoon. Tämän jälkeen sinun tarvitsee vain kiinnittää viivain astelevyyn ja universaali mittaustyökalu on valmis.
Tällä pienellä työkalulla voi tehdä seitsemän erilaista työtä. Listojen, lautojen, pahvin yms. yläosien merkitsemisen lisäksi 45° kulmassa, viivaimen päähän voimme merkitä 15° kulmassa. 180° astemittarin tehtävänä on määrittää kulmat. Kiertämällä työkalua saamme min viivaimen. Sivulla oleva lovi 140° ohjaa poranterien kärkien kaltevuutta. Kulma 140° on suurempi kuin porankärkien keskimääräinen kaltevuuskulma, joten pienempiä kulmia voidaan arvioida mitattaessa.
Työkalua voidaan käyttää myös ympyränmuotoisten objektien keskipisteen löytämiseen. Kääntämällä 90-120° ja vetämällä 2-3 riviä on mahdollista määrittää keskipiste. Suoran viivaimen senttimetrin jakoa voidaan käyttää itsenäisesti pituuksien mittaamiseen, kun taas keskimmäisen leikkauksen (tai halkaisijaltaan kasvavien reikien) millimetrijakoa käytetään valssausmateriaalien halkaisijan mittaamiseen.
Tietoja merkinnästä
Kynällä tai neulalla piirretyn viivan tulee aina olla mitan kohdalla tai hieman leikattavan kappaleen puolella. Irtoava osa pitää naarmuttaa. Puun merkitsemiseen käytämme erityistä puulle tarkoitettua litteää lyijykynää, joka tulee teroittaa, mutta ei teroittaa. Myös kuulakärkikynää voidaan käyttää.
Kun merkitään piste viivan sijaan, merkintä tehdään kahdella ristikkäisellä viivalla. Työkappaleeseen piirrettyjen mittaviivojen tulee olla hieman vaadittua arvoa pidempiä ja kahden mittauksen kosketuksissa, leikkaamisessa, viivat leikkaavat toisiaan.
Lopuksi tässä on taas pääsääntö: mittaa kolme kertaa…
Tutustutaan myös kulmaan leikkaamiseen käytettävään malliin (Kuva2k) joka mahdollistaa säleiden leikkaamisen tai viiston kulmassa ilman mittausta15°,30°,45° i60°. Se on avoin laatikkomainen työkalu, jonka sivuilla on urat. Sivut on valmistettu kovapuusta, johon erittäin tarkan merkinnän jälkeen leikataan urat eniten käytetyistä kulmista. Työkappale asetetaan työkalun keskellä olevaan uraan, kiinnitetään ja leikataan vaikeuksitta halutussa kulmassa.
Kolme huomion arvoista faktaa:1englanti tuumaa, sol=2,54 cm;1jalka =30 cm;1punta =450Mr.
Tietoja kuormasta
Kun tiedämme jo, mitä haluamme tehdä, ja osaamme määrittää mitat, on myös mietittävä, minkälaista kuormitusta valmistamamme esine tulee kestämään. Siksi on syytä tutustua peruskuormitustapausten nimiin. Varsinkin, koska useimmissa tapauksissa materiaalin valinta riippuu kuormituksesta (kuva 1).4).
SLIKA 4
Paine (kuva4a) voi olla staattinen, eli vakio (kuten esimerkiksi vaikuttaa talon kattorakennetta piteleviin tukipilareihin) tai dynaaminen, joka syntyy voimien vaikutuksesta liikkeen aikana (esim. vasaran vaikutus niittiin tai kahden auton vaikutus toisiinsa törmäyksen aikana).
Vetäminen ulos, repeytyminen (kuva4b) on paineen päinvastainen vaikutus. Klassinen esimerkki tästä on voiman ilmaantuminen köyteen, kun se on kiristetty. Sama koskee portin laitteistoa pitelevää ruuvia, jonka mutteria kiristetään yhä enemmän kiintoavaimella.
Kiertyminen (kuvat4c) vaikuttaa portin avaimeen, kun käännämme sen lukossa, tai ruuvimeisseliin, kun käännämme puuruuvin kovapuuhun. Ruuvin vääntymistä voidaan usein havaita liiallisessa kuormituksessa.
Nurjahdus (kuva4d). Ilmeinen esimerkki nurjahduksesta on miekkailijan miekan lommahdus, kun miekan kärki osuu vastustajan panssariin. Nurjahdus tapahtuu yleensä, kun ohut pitkä tanko kuormitetaan päistä, esim. kattorakenteen tukipalkkien tapauksessa, jos ne ovat ohuita palkkeja (palkin alapuolelle vaikuttaa sama voima kuin yläpuolelle). Tärkeää on kuitenkin huomioida tämä: usein syntyy vaikutelma, että voimat vaikuttavat vain yhdestä suunnasta, mutta tuen vastuksen vuoksi ne vaikuttavat itse asiassa myös toiselta puolelta. Jos esimerkiksi sidomme köyden toisen pään puuhun, ja toista päätä vetää yksi joukkue, köyteen vaikuttaa sellainen voima, kuin puun sijaan köyttä vetäisi toinen joukkue.
Taivutus (kuva5e). Kun voima vaikuttaa vaakasuuntaisen palkin toiseen päähän, jonka toinen pää on puristettu, se aiheuttaa taivutuksen. Palkin taipumista voidaan vähentää huomattavasti valitsemalla sopiva poikkileikkausprofiili. Voimme usein nähdä, että pellin taivutus voidaan tehdä vain, jos toinen pää on tiukasti kiinni ja toinen pää kohdistetaan taivutusvoimalla. Kuva6osoittaa erilaisten puu- ja metalliprofiilien lommahduksen ja taipumisen kestävyyden. Pienimmän vastuksen osoittaa ylempi litteä lista ja suurin metalliputki ja puupalkki, jotka on valmistettu alla olevan kuvan mukaan.
SLIKA 6
Leikkaus (kuva 5f). Tunnetuin esimerkki leikkaamisesta on metallilevyn leikkaaminen saksilla. Ja niitit altistuvat leikkausvoimalle, joka voi leikata ne, kun niitatut levyt liikkuvat toisiaan vasten veto- tai puristusvoimien vaikutuksesta. On tärkeää huomata staattinen ja dynaaminen kuormitus. Toinen on kuorma, jos seisomme varovasti 70 kg-kuokan päällä, ja toinen on, kun hyppäämme sen päälle 2 metterin korkeudelta. Dynaamiselle kuormitukselle altistuvat elementit on mitoitettava paljon vahvemmin.
SLIKA 5
Kaikissa nykyaikaisissa sovelluksissa voimassa olevat standardit, tarkat materiaalitiedot, kuormituslaskenta ja pätevän asiantuntijan suorittama tarkastus ovat tärkeitä. Tämän tekstin historialliset esimerkit eivät ole todisteita kantavuudesta tai rakennusohjeista.