Ikkunoiden ja ulkopuisten puusepäntuotteiden suurin vihollinen ei ole vesi, vaan aurinko.
Jopa PVC-puusepän on taisteltava aurinkoa vastaan. Jos PVC-profiilit ovat huonoja, puuseppä voi muuttua keltaisiksi, vääntyä ajan myötä – minkä vuoksi raudoitustangot sijoitetaan PVC-puusepän valmistukseen – ja muuttua hauraammaksi.
Toisaalta useista kerroksista liimatulla puulla eli laminoiduilla profiileilla ei ole ongelmia taivutuksessa, mutta ulkolakan tulee olla laadukas ja oikein levitetty.
Millä puusepän ulkopinta on päällystetty?
Ulkokäyttöön tarkoitettu vesiohenteinen lakka koostuu ensimmäisestä kerroksesta eli pohjasta, joka sisältää vedeltä ja auringolta suojaavan eristeen sekä hyönteisiltä ja sieniltä suojaavan kyllästysaineen. Levitettäessä ne tunkeutuvat syvälle ja suojaavat puuta. Muut kaksi tai kolme kerrosta ovat eniten UV-inhibiittoreita sisältäviä pintamaaleja, joiden päätehtävänä on suojata puuta UV-säteiltä.
Vesiohenteinen lakka laimennetaan vedellä lakkauksen aikana, joten usein epäillään, voiko sade pestä sen pois puusta. Se ei ole totta. Heti kun se kuivuu puun pinnalle, lakka muuttuu vedenpitäväksi eikä vesi pääse enää tunkeutumaan puuhun.
Miksi aurinko on suurempi ongelma kuin vesi?
Vastaus on tämän tekstin ensimmäisessä virkkeessä. Mikään ei ole suojassa auringolta. Muovi haurastuu ja halkeilee, myös kumi, värit haalistuvat (muista aurinkovarjot), kangas halkeilee, julkisivut haalistuvat…
Kuten kaikki muutkin, puusepäntyöt on suojattava riittävästi auringolta. Tämä tekniikka on monimutkainen, koska sen on suojattava puuta mahdollisimman paljon ja samalla annettava sen hengittää ja, kuten minkä tahansa materiaalin, laajeta kesällä ja supistua talvella.
Kun puuta käsitellään lakoilla, viimeistelykerrosten tulee sisältää UV-inhibiittoreita, jotka torjuvat aurinkoa. Aurinko kuluttaa niitä ajan myötä, joten loppukerrokset tulee levittää mahdollisimman paksuiksi, jotta inhibiittoreita olisi mahdollisimman paljon ja että ulkopinnat kestävät auringonsäteilyä mahdollisimman pitkään.
Teknologiat vaihtelevat valmistajien välillä. Joissakin tapauksissa kyllästysaine ja eriste levitetään erikseen, sitten maali ja viimeinen kerros, mutta suojausperiaate pysyy samana. Teknologit keskustelevat edelleen siitä, mikä tekniikka on parempi, mutta emme käsittele sitä tässä.
Kuinka UV-estäjät suojaavat pintaa?
UV-suoja on enimmäkseen päällimmäisessä kerroksessa ja vähemmän perustassa. Lakkarit tietävät, että pintamaali on aprikoosin värinen – se on niiden estäjien väri, jotka suojaavat pohjaa ja maalia hajoamiselta. Kun kerros kuivuu, siitä tulee täysin läpinäkyvä.
Savo Kusić -yrityksen teknologiassa käytetään pinnoitteita, jotka on valmistettu epäorgaanista alkuperää olevista pigmenteistä. Ne kestävät paljon paremmin UV-säteilyä kuin orgaanista alkuperää olevat pigmentit, joita käytetään sisustushuonekalujen värjäykseen.
Voiko puun värejä sekoittaa?
Jos lopulliseen lakkaan ulkokäyttöön lisättäisiin väriä, eli sisäkäyttöön tarkoitettua tahraa, se toimisi jonkin aikaa, kunnes UV-estäjät kuluvat pois. Silloin auringonsäteet vaikuttaisivat orgaanista alkuperää olevaan pigmenttiin ja hajottaisivat värin. Orgaanisen pigmentin kaksoissidokset katkeavat auringonsäteiden vaikutuksesta; esimerkiksi mahonki muuttuu hauraaksi tietyn ajan kuluttua.
Eniten inhibiittoreita löytyy viimeisistä kerroksista, koska ne altistuvat ensimmäisinä auringolle, mutta niitä on myös alustassa, eli ensimmäisessä kerroksessa. Siksi kyllästysaineen on oltava tarkoitettu ulkoiseen käyttöön. Sen tulee sisältää epäorgaanista alkuperää olevia pigmenttejä, koska UV-säteily vaikuttaa niihin paljon heikommin eikä pysty hajottamaan niitä.
Epäorgaanisten pigmenttien tyyppi on rautaoksidit eli ruoste. Valmistajat käsittelevät ruostetta tietyillä teknologisilla menetelmillä ja tietyissä lämpötiloissa ja saavat näin mustan värin, okran, punaisen eri sävyt ja vastaavat muunnelmat. Tällä menetelmällä saatujen pigmenttien ominaisuus on, että ne säilyttävät värin stabiilisuuden ajan kuluessa.
Yksi näistä muunnelmista on niin kutsuttu Bayer-feroksi. Se on erityinen yhdisteryhmä, jota käytetään hienompaan sävytykseen, betoni-, rakentamiseen ja puuteollisuuteen.
Kun asiakas tarvitsee värin, joka ei ole vakio-RAL-järjestelmässä, mutta se on sovitettava yhteen olemassa olevan huonekalun tai julkisivun kanssa, sävy on “kierrettävä” manuaalisesti. Lakkarit eivät varsinkaan pidä tästä työstä, koska se vaatii suuren määrän vesipohjaisia, öljypohjaisia ja nitropohjaisia sävyjä. Ulkokäyttöön tarkoitetut maalit tulee aina sekoittaa ulkokäyttöön tarkoitettuun lakkaan, koska vain ne sisältävät mainittuja UV-estäjiä.
Yleisiä tahroja on, mutta sisäkäyttöön tarkoitetut eivät missään tapauksessa ole ulkokäyttöisiä. Jos niitä käytetään ulkona, väri haalistuu jo vuoden kuluttua.
Kun ikkunoita käsitellään vesiohenteisilla lakoilla, UV-inhibiittoreita löytyy pohjasta, mutta useimmiten viimeisistä kerroksista, koska ne ovat ensimmäinen suoja auringolta. Siksi viimeisellä lakkakerroksella on “kermainen” väri, joka katoaa kuivuessaan ja muuttuu läpinäkyväksi, jolloin ensimmäisen kerroksen väri näkyy sen läpi.
Miten ikkunan asento vaikuttaa pinnoitteen kestävyyteen?
Inhibiittorihäviö on havaittavissa selvemmin ikkunoissa talon auringolle alttiimman puolen puolella. Tämä vaikutus ei näy samalla tavalla pohjoisen puolen ikkunoissa, joihin aurinko ei pääse, tai upotetuissa etuovissa, joihin säteet eivät putoa.
Milloin puiset ikkunat tulee maalata uudelleen?
Jos ikkunat ovat eteläpuolella, missä on enemmän aurinkoa, kuinka monen vuoden kuluttua ne pitäisi maalata uudelleen? Ei ole olemassa yhtä sääntöä. Se riippuu siitä, millä puolella ikkuna on ja kuinka paljon UV-säteilyä saavuttaa sen.
Jos lakka on laadukasta ja menettelytapaa noudatetaan, valmistajat myöntävät lakalle yleensä viiden vuoden takuun. On valmistajia, jotka antavat jopa kymmenen vuoden takuun, mutta sillä ehdolla, että asiakas maalaa ikkunaan manuaalisesti uuden lakkakerroksen kerran tai kaksi vuodessa.
Miksi ikkunoiden rakentaminen ja lakkaus ovat tärkeitä?
Ikkunan vaurioiden aste vuosien mittaan riippuu paljon itse rakenteesta. On tärkeää, että ikkunapinnat ovat kalteva, jotta vesi ei jää niihin.
Jos viimeiset lakkakerrokset levitetään huonosti tai lakat sisältävät vähän UV-inhibiittoria, inhibiittorit kuluvat nopeasti UV:n vaikutuksesta ja lakkaan tulee halkeamia. Jos ikkunan alalistassa ei ole riittävää kulmaa ja kaikki ikkunasta alas vuotava vesi valuu sen yli, maali putoaa ensin siitä kohdasta.
Yhteenveto
Aurinko vaikuttaa lakkaan, UV-estäjät kuluvat ja lakka halkeilee pinnan heikkeneessä. Jos ikkunan rakenne on huono, vesi jää kiinni, tunkeutuu halkeamien läpi ja puu jää käytännössä suojaamatta.
Siksi on tärkeintä, että viimeiset kerrokset levitetään useita kertoja ja että jokainen kerros on mahdollisimman paksu. Tämän voivat tehdä vain hyvin koulutetut lakkaajat, koska lakka on nestemäisessä tilassa ja vuotaa tai liukuu pois pinnalta. Lakka levittää siksi lakkaa ohuelle rajalle riittävän paksun kerroksen ja liukumisen välillä.
Jokaista askelta on kunnioitettava, mutta kaikista prosessin kohdista huolimatta inhimillinen tekijä säilyy, joka määrää paitsi niiden toteutumisen, myös sen, kuinka hyvin ne toteutuvat.
Jos ulkopuusepän pysyvä suojaus on sinulle tärkeää, katso puiset ikkunat, etuovet tai ota meihin yhteyttä saadaksesi tarjous ja neuvoja.